Tervepä terve. Toimituksen lounaissosiaalitoimiston viikkoetuus myönnetään tässä seuraavaksi.
***
Ulkomaanuutisissa on kerrottu sinänsä hellyttävää tietoa siitä, että Suomesta lahjoitettiin Britannian prinssin Williamin ja tämän rouvan tulevalle vauvalle suomalainen äitiyspakkaus.
Tällaista vanhaa brittikulttuurin ja –kummallisuuksien ystävää tämä on jollain tavalla ilahduttanut.
Järkilahjahan tuo on. Äitiyspakkauksessahan on hoitotarpeita ja monenlaisia vaatteita.
Viimemainittu onkin hyvä. Tiedämmehän hoviväen asuvan paljolti vanhoissa kivilinnoissa, joissa sikäläisessä ilmastossa saattaa olla kosteaa ja kylmää. Toki kuninkaallisissa holveissa on niitä kärpännahkaviittoja sun muuta perinteistä lämmintä, mutta ne lienevät juhlakäyttöön varattua tavaraa. Koleana arkimaanantaina on siis ihan paikallaan, että lapsoselle on pistää päälle tukeva suomalainen potkupuku tai pari.
Samanlainen pakkaus muuten järjestettiin myös Ruotsin pikkuprinsessalle. Puuvillapipo päässä alkaa siis hänenkin taipaleensa.
Ja myöhemmin sitten on ensimmäisen kruunun aika. Tai mistä sitä tietää, onko se jo annettu, tilille tai säästöpossuun vaikka.
***
Saarivaltakunnassa on tosin kai aiheuttanut hämmästelyä tieto siitä, että samanlainen paketti Suomessa jaetaan joka äidille yhteiskunnan puolesta.
Toisaalta jotenkin ymmärtää sitäkin, että vastaavaa ei ole vielä saatu briteissä julkistettua. Sikäli, kun olen sikäläisten teknisten keksintöjen kanssa touhunnut, vaikutelmaksi on jäänyt että aidon brittituotteen on oltava jotenkin omintakeinen, tyylikäskin, ja ennen pitkää kulttimaineen saavuttava.
Ymmärtääkseni tämä on kuitenkin tuotekehityksessä helpoin puoli. Muita aitoja saarelaistuotteen tunnusmerkkejä, öljyvuotoa ja pieniä sähkövikoja ei ole vielä äitiyspakkaukseen saatu ympättyä, ja siitä viivytys.
***
Noin muuten käytäntöä sopisi jatkaa.
Joka lapsi saa siis äitiyspakkauksen, ja näitä on nyt lähetelty hoveihin.
Vaan aika vakioitua on lahjapuoli myöhemminkin. Esimerkiksi perinne on, että 50 vuotta myöhemmin tasavuosia täytettäessä vastaanotetaan viinapulloja (täysiä) ja metsästysseuraan tai muuhun jengiin kuuluttaessa pöytäviiri. Ylioppilas saa astioita, rahaa tai viinapulloja (täysiä).
Viihdearvo olisi taattu, jos samalla tavalla pyöreitä vuosia täyttäville hovimiehille tai –naisille alettaisiin lähetellä konttikaupalla näitä perinnelahjoja, puristelasimaljakoita ja juotavia.
Tietysti esimerkiksi Britannian hovi ei ota vastaan kuin julkisten tahojen, esimerkiksi valtioiden lahjoja. Tämä tietää sitä, että ne kansallisjuomapullot sun muut pitäisi ensin ottaa ensiksi yhteiskunnalliseen lahjomisohjelmaan täällä Suomessa.
Ja kun tarkemmin ajatellaan, niin annetaanko sittenkin olla.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
