Eija ja Jukka Aarnio pistivät merkille,että markkinoille oli tultu kauempaakin.
Särkisalon silakkamarkkinoiden kuuluisa silakkajono näytti ainakin 50 metrin pituiselta, kun tuoreen silakan myynnin alkuun oli lauantaina aikaa varttitunti.
– Täytyy tulla aikaisin, että ei vaan jää ilman. Puolelta olin jo tässä, vaikka en hae kuin yhden pussin. Paistan silakat samana päivänä. Se on tärkeää, että ne paistetaan voissa sekä ruisjauhossa leivitettynä, kertoi jonon ensimmäiseksi ehtinyt Vuokko Leposaari.
Kakkospaikka jonossa oli mennyt Kemiöstä tulleilla Juhani ja Barbro Heinoselle.
– Ostamme kolme kiloa, joista yksi menee siskolleni. Yksi kilo paistetaan heti ja toinen laitetaan etikkaliemeen, johon tulee myös sipulia, sokeria ja suolaa, mainitsi Barbro Heinonen.
Kestääkö säilötty silakka pitkällekin eteenpäin?
– No ei se meillä kyllä kestä, naurahtaa Juhani Heinonen.
Tapahtuman järjestänyt Meripirtin kerho oli saanut saaliksi reilut 400 kiloa silakkaa.
– Viiden kalastajaryhmän kanssa oltiin vesillä. Aluksi näytti siltä,että hylkeet olisivat tuhonneet paljonkin saalista, mutta kolmelta ryhmältä tuli hyvä potti, kertoi silakkamarkkinoiden vetovastaava Janne Eriksson.
Kello 11.50 tuli kuulutus, että silakkaa on jäljellä enää kymmenisen kiloa.
Eija ja Jukka Aarnio eivät olleet tuoreen silakan perässä, mutta kassista löytyi ensimmäisen kojun jälkeen jo graavilohta, savulohta ja suutarinlohta.
– Se kiinnittää huomiota, että täällä on paljon kauempaa tulleita.
Yleensä kun täällä liikkuu, niin tuntee melkein kaikki ihmiset, mutta nyt ei, Jukka Aarnio tuumi.
Lisää markkinatunnelmia torstain lehdessä!
