Skip to main content

Ei auta kuin jarruttaa

Suojateiden turvallisuus puhuttaa, olipa ympäristönä iso kaupunki,kehyskunta tai maalaistaajama. 

Perniönseudun Lehdessä kerrattiin keskeiset säännöt viime viikolla eikä uutisaihe ole tuntematon muuallakaan. Muun muassa Vantaalta on uutisoitu autoilijoiden siivottomasta ajotavasta koulun lähistöllä. 

Asiaa on myös tutkittu: Liikenneturva kartoitti suojatiekokemuksia alkukesästä. Vastaajista 44 prosenttia eli alle puolet kokee autoilijoiden huomioivan jalankulkijat hyvin liikennevalottomilla suojateillä.  Yli puolet kokee siis asian toisin ja osa vastaajista jopa pelkää tiettyjä suojateitä.

Perussääntö on yksinkertainen:  autoilija hidastaa ja tarvittaessa pysähtyy päästääkseen tienylitysaikeissa olevan jalankulkijan tai pyörää taluttavan ihmisen tien yli.  Pyörän kanssa liikkeellä olevien on hyvä muistaa, että pyörää ajavalla kansalaisella vastaavaa etuoikeutta ei ole.   Monesti pyöräilijöillä tuntuu johtoajatuksena olevan se, että yli mennään sellaisesta välistä, mistä pienellä onnella ehditään.Säännöt voivat hämärtyä, sillä monen jalankulkijan tapana on myös luopua oikeudestaan ja viittilöidä auto menemään ensin. Tätäkään käytöstä ei oikein voi kiittää: yksiselitteisintä olisi toimia olemassa olevien sääntöjen mukaan tai edessä voi vieraassa liikenneympäristössä ollakin yllätys, kun kävelijä astuukin pontevasti ajoradalle.  

Kaukana ei ole ajatus siitä, että sääntöjä olisi hyvä kerrata kouluissa. Kolmeen vuoteen ei lapsille tai nuorille ole sattunut yhtään kuolemaan johtanutta suojatieonnettomuutta ja tämän tilanteen olisi jatkuttava. 

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista autoilijoista joka neljäs koki ajamisen hitaaksi ja ärsyttäväksi, jos jalankulkijoille pitää antaa tilaa.  Jos näin on, ei auta kuin katsoa peiliin ja miettiä omaa asennetta uusiksi.  Vähimmän vaivan tie ei liikenteessä ole turvallisin tapa toimia.

Jaa artikkeli:
ASDF