Kaupungin selviytymissuunnitelma on saatu jonkinlaiseen kuosiin.
Ensimmäinen kuulemistilaisuus oli tiistaina, eteläisen Salon vuoro on ensi torstaina.
Ensimmäisessä kuulemisessa virkamiesten kurjuusluentojen valopilkku oli talousjohtajan yksinkertaisen selvä esitys: kuinka paljon, mistä ja miten.
Hiljattain päivitetty selviytymissuunnitelma ei kovin paljoa avaa mitä tulemaan pitää. Se näkyi myös yleisön kysymyksissä, suurista linjoista ei puhuttu. On ihan luonnollista, että oma asia on lähinnä.
Virkamiesten tehtäväksi jää nivoa kokonaisuus kasaan niin että kaupunki selviää ja päättäjien päättää siitä.
Se ei ole kummallekaan joukolle kaikkein helpoin tehtävä.
Kaupunkilaisten puheissa on rivien välissä kuulunut tunne satimessa olemisesta. Kun on täällä koti ja monella sentään myöskin työ, niin leikkaukset ja supistuksen on nieltävä. Muualle muutto on iso asia ellei peräti mahdoton.
Satimessa olemisen tunnetta ei saa syntyä.
Teijo tarvitsee koulunsa
Selviytymissuunnitelmassa mainitaan Teijon koulun mahdollinen lakkauttaminen osana kouluverkon tarkastelua.
Alueen yritykset ovat ilmoittaneet palkkaavansa lähivuosina eläkkeelle siirtymisen tai kasvun takia 70 uutta työntekijää ja mahdollinen kansallispuisto tuo lisää työpaikkoja.
Kylän peruspalvelujen pitää olla kunnossa, kun etsitään uutta työvoimaa.
Kokonaisuuden näkeminen on ollut vaikeaa, mutta Teijo tarvitsee koulunsa.
Kulmakunta on kaupungin kasvualueita.
