Matkamessut kokoavat Helsinkiin viikonloppuna varsin kattavasti matkailualan ihmisiä. Messuilla koolla on niin matkailuyrittäjiä ja oheispalvelujen tuottajia, kuntia ja kaupunkeja kuin tietysti myös tärkein: palvelujen käyttäjiä eli asiakkaita.
Messut ovat tarjonnaltaan hyvin kansainvälinen tapahtuma, joka esittele rinnakkain niin kotimaan maaseudun tarjontaa kuin kaukokohteitakin.
Ainakin yksi on tänä vuonna joukosta poissa: Salo jättää messut väliin. Yksi perusteista on se, että messut keskittyvät liikaakin ulkomaihin, eivät lähimatkailuun (sivu 6).
Peruste on hataran oloinen, etenkin kun Salossa on vuosi vuoden perään puhuttu matkailuun satsaamisesta, tehty selvityksiä ja käynnistetty hankkeita ja vasta perustettu uusi osakeyhtiö markkinointia ja myyntiä kehittämään. Jos lähimatkailua, kotimaata ja omia kohteita halutaan tuoda esiin ja korostaa, lienee ensimmäinen tehtävä se, että omien kohteiden, erikoisuuksien ja yrittäjien kanssa lähdetään messuille paraatipaikalle. Messukävijä ei mieti poisjääneiden kohteita ja poisjäännin perusteita, vaan valitsee mahdollisen oman matkakohteensa messuilla olijoiden joukosta.
Turhaan kainouteen ei salolaisittainkaan olisi syytä. Metropoleja tai tuntureita ei Salolla ole tarjota, mutta maaseutumaiseen ruuhka-Suomen kaupunkiin silti huomattavan monipuoliset palvelut, historiaa ja luontoa joka lähtöön. Kenian matkaa miettivä tuskin vilkaisee, mitä Teijolla tai Särkisalossa on tarjota, mutta kotimaan kilpailussa Salo pärjää varmasti – jos se vaan samalle viivalle viedään.
