Vuotta on jäljellä melko tasan kaksi kuukautta. Saman verran päiviä on siihen, kun hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa toimintansa.
Vuoden vaihtumista tuskin huomaa mistään esimerkiksi sairaaloissa, terveysasemilla tai hoivakodeissa: arkinen hoitotyö jatkuu kuten tähänkin asti.
Kovalla aikataululla tulisi kuitenkin saattaa kuntoon paljon sellaista, josta terveysasemalle tulevalla asiakkaalla tai palvelutalon vuokralaisella ei tarvitse olla aavistustakaan. Minkälaiset ovat esimerkiksi tietojärjestelmät, joilla riittävä määrä informaatiota kulkee läpi koko maakunnan. Tiedonkulun takkuilulla voi olla jopa kohtalokkaat seurauksensa.
Työntekijäpuolella kiinnostaa aivan varmasti sekin, että palkanmaksu hoituu sovitusti. Esimerkkiä kehnosti sujuneesta uudistuksesta ei tarvitse etsiä Helsinkiä kauempaa: kaupunki otti huhtikuussa käyttöön uuden palkanmaksujärjestelmän, jonka seurauksena maksuissa on ollut monenlaisia ongelmia syksyyn asti.
Maakunnat eivät ole ihan samalla viivalla: esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla hyvinvointialue rakentuu jo olemassa olevan yhdeksän kunnan kuntayhtymän päälle. Voi olettaa, että puserrettavaa on vähemmän kuin niissä maakunnissa, joissa lyödään kuin kylmiltään yhteen monen pienen kunnan tekijät, ohjelmat ja käytännöt.
Samalla kaiken päällä leijuu kysymys rahoituksen riittävyydestä. Turhaa väljyyttä tuskin on missään, mutta jos rahoituspohja on kovin ahdas, on riskinä se, että alueen synnytystuskista siirrytään suoraan säästölistoja laatimaan.
Varsinais-Suomen aluevaltuusto on käsitellyt eilen esimerkiksi lähivuosien investointiohjelmaa ja lainanottovaltuutta. Suunnitelma sisältää rakennuksiin liittyviä investointeja 320 miljoonalla eurolla, ICT-investointeja 73 miljoonalla ja laite- sekä kalustoinvestointeja 29 miljoonalla. Summat ovat maalaiskuntien vinkkelistä valtavia, mutta iso on pakettikin.
