Terveysasioista aihe ylitse muiden on parhaillaan koronavirus. Sen lähtökohdista on useampia näkemyksiä, mutta lähtösuunnasta ei: Aasiasta lähtöisin olevan epidemian lonkerot ulottuvat Suomeenkin. Vahvistettuja sairaustapauksia oli Suomessa maanantaihin mennessä todettu kuusi. Lisäksi toistasataa sairastuneiden kanssa lähikontaktissa ollutta on asetettu karanteeniin.
Reaktio voi tuntua ylimitoitetulta, mutta vara lienee parempi kuin vahinko.
Paniikkiin ja ylettömään huoleen ei ole aihetta, mutta myöskään olankohautuksella sairautta ei kannata kuitata: kuolonuhreilta ei ole vältytty, vaikka muutaman vuoden takaiseen sarsiin verrattuna tauti on toistaiseksi kohdellut hellästi, jos tilastoja katsotaan. Ehdoin tahdoin itseään tuskin kuitenkaan kannattaa sairaudelle altistaa. Suomessa liikkuessa tartunnan saaminen on vielä epätodennäköistä, mutta jo esimerkiksi Italian-lomalle suuntaavilta kaivataan tarkkuutta enemmän.
Ohjeistus tartunnan ehkäisemiseksi ei ole kovinkaan vaikea sisäistää: tauti leviää pisaratartuntana ja keskeinen tekijä on niinkin perinteinen asia kuin hyvä käsihygienia.
Jos käsienpesusta koronaviruksen takia tulee entistä useammalle vähän kuin toinen luonto ja pysyvä tapa, hyvä niin – jos vielä jollekulle oli vieras ajatus, että esimerkiksi kauppareissulta kotiin tultaessa pestään heti kädet huolella.
Yhtä lailla hyvä käsihygienia on keskeisessä osassa torjuttaessa muita, arkisempia sairauksia kuten vatsatauteja tai tavallista nuhakuumettakin.
