Skip to main content

Kiskonjoen ympärillä tapahtuu jälleen. 
Varsinais-Suomen suurimpiin jokivesistöihin kuuluvan Kiskonjoen tiimoilla on vuosien mittaan tehty monenlaista, mutta paljon on vielä tekemättäkin. Hoito- ja kunnostustöitä on tehty esimerkiksi Saarenjärvellä, Hamarin- eli Latokartanonkoskella ja vielä alajuoksulla Laukanlahdella.  Harmillisesti osassa kohteita on käynyt niin, että suunnitelmia ja kaavailuja kunnostustoimenpiteiksi on saatu aikaan mappikaupalla, mutta käytännön töihin ei ole eri syistä päästy. 

Nyt valtio on toteuttamassa Natura-alueeseen kuuluvaa rauhoitusta.  Vielä on auki, mitä rauhoitus tuo tullessaan, mutta nähtävästi ainakaan siitä ei ole kyse, ettäkö alue jätettäisiin suojelun nimissä oman onnensa nojaan: Ympäristökeskuksen ylitarkastaja Iiro Ikonen on visioinut ajatuksen siitä, että vesistössä voitaisiin tehdä kunnostustöitä EU-varoin.  

Ajatuksessa on puolensa.   Yksi sivujuonne asiassa voisi olla vesistön ja lähiympäristön nykyistä laajempaan virkistyskäyttöön saaminen. Sen ei tarvitse tarkoittaa ympäristön pilaamista ja markkinameininkiä – esimerkkinä vaikkapa Latokartanon koski, joka on vilkas retkeilypaikka mutta samalla arvoisessaan kunnossa.  Laaja vesistö on monimuotoinen ja ansaitsisi tulla paremminkin tunnetuksi.

Toinen sivujuonne voisi olla luonnonarvojen palauttaminen. Vesiluonto esimerkiksi Saarenjärvellä ja Laukanlahdella ei kaikin ajoin voi hyvin.  Mielettömät määrät työtunteja on käytetty sen eteen, että alueista on saatu kirjoihin ja kansiin likimain kaikki mahdollinen ja lisäksi suunnitelmat näiden vesialueiden kunnostamiseksi. 
Jos EU- rahaa aikanaan tulee vaikka viisinumeroinenkin summa, siitä pitää lohkaista jo olevien suunnitelmien toteutukseen kunnon siivut.

 

Maalaisjärkinen ajatus

Salon valtuustossa tehtailtiin maanantaina pitkä rivi aloitteita.
Osassa aloite on hyvä alkupotku isommalle prosessille, osassa taas toiveen toteutuminen on vähän pienemmän työn takana.
Esimerkki jälkimmäisestä on Jaana Shelbyn (kd) jättämä aloite kirjastoautojen reittien rukkaamisesta: hänen ajatuksensa oli, että kirjastoauton ei tarvitsisi liikkua vain Salon keskustassa, vaan sen reitit voisivat ulottua myös haja-asutusalueelle.   
Ehdotus on talonpoikaisjärjellä kannattamisen ja ainakin kokeilun väärti;  miksi  Salon keskustassa paikallisbussit ja kirjastoauto suhaavat samoja katuja, haja-asutusalueella taas ei ole merkkejä kummastakaan.

Jaa artikkeli:
ASDF