Varsinais-Suomen vuoden kylä on valittu ja palkinto ei tällä kerralla osu ihan eteläiseen Saloon, mutta saman kaupungin alueelle kuitenkin. Palkinto menee Halikon Hajalaan ja palkintoraadin perusteet ovat vankat: kylä on pitänyt aktiivisesti palvelujensa puolia, järjestää monenlaista tekemistä arkeen ja vapaa-aikaan ja pitää itsestään ääntä niin somessa kuin muuallakin.
Kieltämättä näin on: Hajalan koulusta ja päiväkodista on väännetty muutamaan otteeseen ja joka kerralla ottelu on päättynyt torjuntavoittoon.
Samaan aikaan ei ole vain vaadittu vaan myös tehty: tekeillä on esimerkiksi kyläkaava, mistä ajatuksena sopinee ottaa mallia muissakin kylissä. Rakentamisen valmiuksia on oltava, jos tulijoitakin olisi.
Hakusessa oli kokeileva kylä ja Hajala vastasi tähän vaateeseen osuvasti.
Hajalassakin tekemistä on jaettu tiimeihin ja tästä mallista hyviä kokemuksia on muun muassa Teijolta.
Hajalassa vähintään kohdallaan muuttoliikettä ajatellen on sijainti: kylä on puhdasta maalaismaisemaa, josta on kuitenkin oma liittymä moottoritielle.
Kyläyhdistyksessä tuskin ahkeroidaan palkintojen vuoksi, mutta varmaa on että ykkössija tai jo finaalipaikat lämmittävät ja motivoivat edelleen tekemään työtä. Samalla palkinto antaa varmasti muille kylille ideoita siitä, mihin suuntaan omaa toimintaa voi kehittää. Muille se kertoo siitä, miten monenlaiseen kyläyhdistykset todella venyvät ja mitä on maalla asuminen 2020-luvulla. Voisi ajatella, että monipuolinen tekeminen ja julkinen arvonanto toimivat niin, että porukka kasvaa vaan.
Samaa voisi päätellä niistä ennusteista, joiden mukaan ihmisiä kiinnostaa maalle muuttaminen jatkuvasti enemmän.
