Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on tänään käynnissä kolmatta päivää. Ennakkoäänestyksen mahdollisuus on tuotu kylillekin, varsinaisena vaalipäivänä ensi viikon sunnuntaina äänestää voi vain Salon kirkossa. Ratkaisu saattaa aiheuttaa maaseudulla myös närää.
Seurakuntavaaleissa joka tapauksessa kannattaa äänestää siinä kuin muissakin vaaleissa – vaikka kirkko viime vuosina on jakanut mielipiteitä ja moni on äänestänyt jaloillaan.
Kirkon ja seurakunnan julkikuvan tuleekin elää muuttuvassa maailmassa. Ehkä olennaista vaalien alla olisi miettiä, mikä seurakunnan rooli paikallistasolla on. Kirkko keskellä kylää on kiistatta vaalittavaa kulttuuriperintöä ja -historiaa, mutta ei koko totuus.
Olennaista on se, mikä seurakunnan ja kirkon varsinainen tehtävä arjessa on. Asiaa voi lähestyä arkisten esimerkkien kautta: sunnuntaiaamun jumalanpalveluksen arvo voi olla monelle vähäinen, koululaisten iltapäiväkerhon merkitys jo todella iso. Samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen kirkossa tulisi olla päivänselvää: jahkailu tämän asian kanssa on varmasti ehtinyt aiheuttaa pitkän rivin eroamisia seurakunnista.
Ennen muuta ajassa ja arjessa korostunee diakonia- ja nuorisotyön merkitys ja tämä tuli esiin tiistaina äänestyspaikallakin.
Diakonian kautta saatava tuki voi olla taloudellista tai henkistä. Raha-automaatti diakoniatoimisto ei ole, mutta kyse on yhdestä korjaavasta solmusta yhteiskunnan tukiverkossa, jonka läpi ei kenenkään tarvitsisi hulahtaa. Samasta on kyse nuorisotyössä; ehkä juuri seurakunnan jokin toiminto nappaa ajoissa kiinni nuoresta, joka olisi jäämässä tyhjän päälle tai ajautumassa väärälle raiteelle. Kirkon jäsenyyttä tai vakaumuksen vahvuutta ei kysytä, kun avun tarvitsija ovelle tulee. Ehkä siinä kiteytyy jotain kirkon perimmäisestä ajatuksesta.
Joskus olennaista voi olla sekin, että tämä ovi löytyy riittävän läheltä. Siitäkin päätetään valtuustokaudella ja siksi uurnalle asti kannattaa vaivautua.
