Skip to main content

Alkoholilain uudistus näyttäisi monen mutkan jälkeen etenevän. Hallitus julkisti tiistaina esityksensä, johon sisältyy paitsi kaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden nosto 5,5 prosenttiin, myös muun muassa se, että pienpanimojen sallittaisiin myydä tuotteitaan valmistuspaikalla.
Uudistuksen voi nähdä osana pitkää jatkumoa. Kieltolain päättymisestä tuli kuluneeksi 85 vuotta, keskioluen tulosta ruokakauppoihin tulee parin vuoden päästä kuluneeksi 50 vuotta. Lisäksi esimerkiksi Alkon myymäläverkko on laajentunut ja asiointi monopolikaupassa ihan eri kokemus kuin 40 vuotta sitten.
Uudistuksen puolesta ja sitä vastaan on oltu perustellusti. Terveyshaitat ovat vastustajien listan kärjessä, eikä niitä voi väheksyä. Mahdollisesti kasvavat verotulot tuskin korvaavat kulujen kasvua, eikä raha saa olla ainoa mittari vaan myös väärinkäytön aiheuttamat inhimilliset kärsimykset pitää tiedostaa. Toisaalta ne, joita alkoholi vie, saavat juomansa aina jotain kautta. Kohtuukäyttäjiä taas ymmärrettävästi kismittävät esimerkiksi myyntiaikojen rajoitukset.
Paikallisen elinkeinotoiminnan vinkkelistä voi toivoa, että uudistus etenee; pienpanimot ovat seudulla ja koko maassa jatkuvasti kasvava uusi ala, jolla myynnin rajoitukset ymmärrettävästi oudoksuttavat.
Myynti suoraan panimolta ei ole syy alkoholihaittojen kasvuun; lähtökohtaisesti tarkoitus on myydä laatua ja makuelämyksiä ja opettaa toisenlaista juomakulttuuria, ei myydä salkkukaupalla halpaa kitattavaa.
Lakikäsittelyssä ovat eduskunnan käsissä painavat asiat; humalahakuisen juomisen vahvana elävää kulttuuria selittänee se, että alkoholilla on Suomessa edelleen kielletyn hedelmän maku.
Olennainen kysymys on se, saadaanko tätä makua muutettua rajoituksia purkamalla.
Ajankohta esityksen valmistamiselle on oiva; juhannus on perinteisesti reippaan alkoholinkäytön aikaa. Se voisi olla itse kullakin tarkastelun aikaa: pysyykö juominen hanskassa. Jos ei, tilannetta ei korjaa mikään.

Jaa artikkeli:
ASDF