Skip to main content

Raideliikenne ohjaisi maankäyttöä

Salossa puhutaan joukkoliikenteestä jälleen ensi tiistaina.
Salon seudun vihreiden järjestämässä – voisiko sanoa junailemassa- seminaarissa aiheeksi nousee myös raideliikenne.  

Junayhteyksien kehittäminen on muun muassa maakuntaliiton agendalla yhtenä tärkeimpänä edunvalvonta-asiana vuodesta toiseen.  Päätöksiä, saati mitään konkreettista, asian tiimoilla ei tapahdu yhdessä yössä eikä välttämättä edes vaalikaudessa. Viime kädessä kiikastaa tietysti rahasta . Esimerkiksi Salon ja Turun välille kaavaillut pelkät uudet liikennepaikat maksavat yli kymmenen miljoonaa. Kaksoisraiteen hinta on vielä moninkertainen. 

Yksi kysymys kuuluu, kuka rohkaisee ketä ottamaan ensimmäisen askeleen. Radan pitäisi näkyä esimerkiksi kaupunkien maankäytössä – onhan jo nyt yksi yleinen myyntiargumentti uusille asuinalueille kätevät liikenneyhteydet.  Toisaalta tällä perusteella on paha alkaa tonttikauppaa tehdä, jos ei ole takeita siitä että juna joskus sopivan matkan päässä asumuksista pysähtyy. Juna taas ei pysähdy, jos ei kyytiin tulijoita ole.  Onko ylettömään vuorojen lisäykseen raiteilla ylipäätään ihmisiä, on sekin yksi kysymys.
Mielenkiintoista on se, että kehitys olisi samalla paluuta menneeseen. Ajatusleikki siitä, että Turun ja Helsingin välillä olisi pysäkki ja asema poikineen, saisi aikataulukirjat näyttämään samoilta kuin  puoli vuosisataa sitten.   ¨

Aikanaan junailemaan ajoi omien autojen puute.  Samasta, yksityisautoilun vähentämisestä on kyse jälleen.   Sen suhteen ei kannata silti turhan optimistinen olla.  Epäillä sopii, voiko tyystin ilman omaa autoa elää kymmenien vuosien päästäkään muualla kuin isoimmissa taajamissa.

Ravinteet mereen

Pääsiäispyhinä hurjiksi yltyneet jokien virtaamat ovat vieneet mennessään monenlaista.  Liian lähelle törmiä jäänyttä omaisuutta,  oksia ja risuja ja myös maa-ainesta. 
Asialla on myös kauaskantoisempi vaikutus: kevättulvien mukana mereen huuhtoutuu iso  osa koko vuoden ravinnekuormista.   Tahatonta tai ei, epätoivottua kuitenkin.

Kulunut talvi on ollut pitkästä aikaa luminen ja kylmä ja tulvatkin hetkeen koettuja rajumpia.  Siihen, että seuraavat talvet taas mentäisiin ilman nyt nähtyjä virtaamia, ei sovi tuudittautua.
Sen eteen,  että tulvien myötä seuraavina talvina ei mereen synny ravinnepiikkejä, pitäisi nyt miettiä keinoja ja myös väyliä toteuttaa ne.

Jaa artikkeli:
ASDF