Siinä, missä sote on monelle avoin ja hahmoton asia, on toinen samantapainen lyhenne, some, jo tullut pikkuhiljaa tutuksi.
Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, suurimpana ilmentymänä yhteisöpalvelu Facebook. Sen kannoilla on tulosa muun muassa pikaviestipalvelu Twitter.
Parhaimmillaan sosiaalinen media on paljon muuta kuin vain hömppää ja ajanvietettä bussia odotellessa.
Viime vuoden lopulla käyntiin polkaistu heijastintenjakokampanja (sivu 3) on tästä hyvä esimerkki: joku kirjoittaa ajatuksensa esiin, toinen tarttuu siihen ja kolmas pistää toimeksi. Ajatus ja idea voi kiiriä yhden iltapäivän aikana tuhansille ihmisille.
Lopputulos on se, että somessa alulle pistetty ajatus tulee ulos älypuhelimista ja muuttuu osaksi oikeaa elämää: kaikkiaan yli 5000 heijastinta jaetaan eri puolilla eteläistä Suomea.
Riskinsäkin tässä tietysti on: kaikki eivät voi, osaa tai halua käyttää sähköisiä palveluja, eivät myöskään sosiaalista mediaa. Heillä voi kuitenkin olla osaamista, intoa ja halua ottaa osaa esimerkiksi juuri heijastinkampanjan kaltaiseen kansalaistoimintaan.
Moni kampanja saa varmasti jatkossakin alkunsa somessa, mutta erittäin tärkeää olisi kutsua mukaan käytännön toimintaan myös ne osaajat, jotka eivät some-palveluja käytä. Perinteinen puhelinsoitto on hyvä some-kampanjan jatko — niin, ettei kukaan tunne jäävänsä sivuun ja osattomaksi.
