Skip to main content

Kuluvalla viikolla on tärkeä teema. Nyt eletään Lapsen oikeuksien viikkoa, jolla on vuosittain vaihtuva teema. Esimerkiksi vuonna 2014 teemana oli lapsen oikeus leikkiin ja vuonna 2019 lapsen oikeus olla oma itsensä.

Tänä vuonna keskiössä on lapsen oikeus turvallisuuteen. Turvallisuus on sanana iso ja paljoa tarkoittava: turvallisuus voi arjessa tarkoittaa niin koulutietä kuin turvallisuuden kokemusta digiympäristössä.

Ilmiselvää on, että turvallisuus linkittyy myös esimerkiksi koulukiusaamisen eli kouluväkivallan vastaiseen työhön.

Myös kodin pitää olla turvallinen mutta aina tämä ei toteudu. Joskus puuttuminen on pienestä kiinni, joskus tarvitaan yhteiskunnan järeitä toimia.

Uutismedian liitto muistuttaa uutiskirjeessään, että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on myös oikeus ilmaista mielipiteensä ja oikeus saada tietoa esimerkiksi tiedotusvälineistä. Uutismedia pyrkii tekemään tätä helpoksi esimerkiksi kohdentamalla juttuja lapsiyleisölle ja ottamalla myös aiheita lasten maailmasta sekä kutsumalla lapsia mukaan sisältöjen tekoon. Tämä ei tietenkään ole koko totuus: monella lapsella on taskussaan puhelimen kautta pääsy moneen mediaan ja joskus mitä kyseenalaisimpiin sisältöihin. Tässä tarvitaan aikuisten vastuuta: turvallisuutta on sekin, että vastaan tulleet uutissisällöt tarvittaessa käydään yhdessä läpi, niistä keskustellaan ja ne käsitellään. Turvallisuusteko on yhdessä luetut uutiset.

Työ lapsen oikeuksien hyväksi jatkuu ja saa uusia muotoja; nykymuodossaan tekeminen ei ole kovinkaan vanhaa. YK:n lasten oikeuksien sopimus hyväksyttiin marraskuussa 1989 ja Suomessa se tuli voimaan vuonna 1991. Sopimusta on turha vähätellä: se on Suomessa voimassa lakina.

Jaa artikkeli:
ASDF