Skip to main content

Tuulivoimaa harkiten

Kemiönsaarelle kaavailluista tuulivoima-alueista yksi eteni tiistaina, kun Nordanå-Lövbölen alueen kaava hyväksyttiin valtuustossa.
Kyseessä on toteutessaan lounaisen Suomen tällä hetkellä isoin tuulivoima-alue:  pinta-alaa sillä on yli 1600 hehtaaria ja voimaloita suunnitelmaan on merkitty 29.

Tuulivoimasta on Kemiönsaarella väännetty pitkään.  Asiaan kuuluvia luonto-ja meluselvityksiä on tehty,  niitä puolustettu ja kritisoitu.  Asian ympäriltä on järjestetty yleisötilaisuuksia ja laadittu mielipidekirjoituksia.  Vasta loppusyksystä kerättiin nimiä aloitteeseen sen puolesta, että suojaetäisyys myllyjen ja asutuksen välillä olisi nostettu 1500 metriin.   Nähtäväksi jää, toteutuuko se millään tuulivoimakäyttöön suunnitelluista alueista.  Jos ei, syntyy vaikutelma kuntalaisten yli kävelemisestä.

Valtuustossa  Vapaa yhteistoiminta –ryhmä esitti, että tuulivoimasta olisi käyty ennen kaavan hyväksymistä yleiskeskustelu.
Kunnan nimeen katsomatta keskustelua pitäisi toki käydä.   Isoin kysymys lienee, onko tuulivoimalan oikea paikka kaukana taajamista– vai jo rakennetun alueen kuten isomman kaupungin teollisuusalueen tuntumassa, jossa jo muutenkin on melua ja hälyä ja vaikutukset luontoarvoille huomattavasti pienemmät.  Kerran pilalle rakennettua metsää ei saada palautettua.

 Kemiönsaarella, Salossa ja läntisellä Uudellamaalla luontoarvoja kiistatta on:  samalla, kun alue on tuulivoimalle otollista, tämä lounainen rannikkokaistale  on WWF:n mukaan muun muassa merikotkan tärkeintä poikastuottoaluetta.  

Tuulivoiman lisäämisen vaatimuksista ei päästä eroon. Uusiutuvan energian osuuden Suomen koko energiankulutuksesta on määrä kasvaa lähes 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.  Tähän ohjaavat jo EU:n asettamat tavoitteet.   Tuulivoima on hyvä tapa pyrkiä näihin tavoitteisiin, mutta se voidaan tehdä hyvin tai huonosti.

Vahvistettu  tuulivoimavaihemaakuntakaava on ohjenuorana tuulivoimasta päätettäessä:  kaava osoittaa  tuulivoimalle parhaiten sopivat alueet.   
Kaavaa pitäisi toisaalta uskaltaa ajatella vähän kuin nopeusrajoituksena: se osoittaa suositukset, mutta merkittyjä alueita ei ole pakko täyttää voimaloilla, jos miinussarakkeeseen kertyy liikaa kohtia.

Jaa artikkeli:
ASDF