SPR näkyy katukuvassa myös eteläisessä Salossa loppuviikon ajan. Nälkäpäiväkeräyksen voi sanoa olevan tuttu syksyn merkki; Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoa kartuttavan keräyksen juuret ovat jo vuodessa 1980.
Keräyskoneistoa on käynnistelty kuten aiempinakin vuosina, mutta varsinkin sosiaalisessa mediassa SPR on ollut paikoin kovan arvostelun kohteena.
Kuten some-ilmiöissä usein on tapana, puheita on enemmän kuin villoja. Toistuvasti on esimerkiksi esitetty väite siitä, että järjestö tienaa vastaanottokeskuksilla tai että kerätyt rahat menevät järjestön johtajien palkkoihin. Yhtä toistuvasti SPR:n edustajat ovat saaneet oikoa käsityksiä.
Joka tapauksessa on harmillista, jos päähänpinttymien tai huhujen seurauksina toisiinsa sekoittuvien asioiden takia myös Nälkäpäivä jää tuottotavoitteestaan. Pohjalle on hyvä muistaa, että katastrofirahaston varoja ei ole korvamerkitty, ja vuosittain avustustoiminta Suomessa tavoittaa järjestön mukaan yli 80 000 ihmistä.
Harva järjestöä moittineesta tuskin kieltäytyy SPR:n avusta, jos jokin onnettomuus kohtaa omaa taloutta. SPR on kotimaassa auttanut esimerkiksi tulipalojen uhreja.
Loppuviikosta keräystä suorittavat SPR:n aktiivit tai vapaaehtoiset ovat ennen muuta aivan väärä kohde moitteille. Kyseessä ovat tavalliset ihmiset, jotka haluavat auttaa.
Viime vuoden kaltaiseen uutiseen, joka kertoi kerääjiin kohdistuneesta häirinnästä, ei saisi tulla aihetta.
